Lintu Sininen on sadun ja musiikkia yhdistävä taide-elämys lapsille

Zacharias Topeliuksen satunäytelmä Lintu Sininen saa lumoavat puitteet uuden satukirjan ja äänilevyn muodossa. Katri Kirkkopellon kuvittama ja uudelleen kertoma tarina ja Jonne Valtosen siihen säveltämä musiikki muodostavat mieleenpainuvan kokonaisuuden. Levyllä solisteina ovat sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian.

Zacharias Topeliuksen useita sukupolvia liikuttanut satunäytelmä Lintu Sininen on ilmestynyt sadun ja uuden klassisen musiikin muodostamana kokonaisuutena. Kirjailija ja kuvittaja Katri Kirkkopelto on kuvittanut ja uudelleen kertonut sadun rohkeasta ja hyväsydämisestä prinsessa Florinnasta ja linnuksi muutetusta prinssi Amunduksesta.

Teoksen sisältämällä levyllä kuullaan sellisti Jussi Makkosen ja pianisti Nazig Azezianin säveltäjä Jonne Valtoselta tilaama Lintu Sininen -teos, jonka he äänittivät ylikapellimestari James Lowen johtaman Vaasan kaupunginorkesterin kanssa.

Kirjan ja uutta klassista musiikkia sisältävän levyn muodostama kokonaisuus on merkittävä avaus lastenkulttuurin kentällä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Topeliuksen Lintu Sininen -satunäytelmä on muokattu satukuvakirjaksi. Levy puolestaan sisältää nimenomaan lapsille sävellettyä uutta klassista musiikkia, kokonaisen orkesteriteoksen verran. Sadun teemat oikeudenmukaisuus, rakkaus, rohkeus ja uskollisuus puhuttelevat ajattomuudellaan myös tänään.

”Sadun selkeä hyvä ja paha auttavat lasta pohtimaan oikean ja väärän käsitteitä. Lintu Sinisen henkilöhahmot ovat kuin ihmisluonnon eri puolia: prinsessa Florinna edustaa oikeamielisyyttä ja epäitsekkyyttä, prinssi Amundus uskollisuutta, kuningatar Sibylla vihaa ja katkeruutta”, Katri Kirkkopelto sanoo.

”Topeliuksen mukaan sadun ei tule olla liian opettavainen, vaan ruokkia mielikuvitusta ja tunnetta. Ja huumori on tärkeää. Etenkin melumestari Holoferneksen ja hemmotellun, itsekkään prinsessa Rosamundan hahmoissa sitä on rutkasti” Kirkkopelto jatkaa.

”Tarina puhuu reilusti ja suoraan rakkauden ja hyvän puolesta! Ja mikä voisi olla tänä maailmanaikana tärkeämpää?”

Uudelleentulkittu satuklassikko

Zacharias Topelius oli kirjailija, toimittaja ja runoilija. Yliopisto-opettaja ja naisten koulutuksen puolestapuhuja on sisällyttänyt tarinaansa vahvojen henkilöhahmojen lisäksi jännittäviä juonenkäänteitä ja huumoria.

”Topelius kirjoitti oman versionsa tästä vanhasta sadusta satunäytelmäksi vuonna 1859. Suomenkielinen käännös ilmestyi 1890-luvulla. Tämän päivän lapsille tarinan ymmärtämisen kannalta kielen päivittäminen on tarpeen. Vanhahtavat sanat ja ilmaisut eivät aukea lapsikuulijoille. Myös huumoria piti päivittää. Satunäytelmässä melumestarin jatkuva humalassa toikkarointi ei enää naurata. Huumoria löytyy sen sijaan Topeliuksen hahmoon kirjoittamasta loputtomasta ja ylettömästä itserakkaudesta”, Katri Kirkkopelto pohtii.

”Topelius sijoitti tarinan keskiaikaan Välimerelle ja Lähi-itään. Silloin täältä katsoen eksoottiseen maailmankolkkaan. Samaa historiallista eksotiikkaa hain kuvitukselle perehtymällä vanhoihin maalauksiin ja toisaalta fantasian maailmaan.”

Kulttuuriperintö siirtyy uusille sukupolville

Katri Kirkkopelto kertoo huomanneensa, että monelle aikuiselle Lintu Sininen herättää lämpimiä muistoja ja kokemuksia. He haluavat välittää niitä lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Hyvä tarina yhdistää ja ylittää sukupolvia ja tuo jotain merkittävää eri aikakausista tähän päivään.

”Meillä on hienoa kulttuuriperinnettä, satuja ja tarinoita, ja meillä on hieno Topelius. Ammentamalla innoitusta omasta kirjallisesta perinnöstämme olen tekijänä osa kulttuurista jatkumoa. Vanhat tarinat vaativat välillä päivittämistä, muuten tarinoista tulee historiallisia kuriositeetteja, joita lapset eivät enää ymmärrä ja jotka eivät sen vuoksi enää elä”, Kirkkopelto kertoo.

Kertomus linnuksi muutetusta prinssistä tunnetaan eri kulttuurien piirissä, muun muassa ranskalaisessa satuperinteessä. Topeliuksen versio on omaääninen tarina, joka poikkeaa 1600-luvun madame D'Aulnoyn sadusta.

”Hyvä tarina kestää aikaa ja käsittelee sellaisia yleisinhimillisiä teemoja, jotka eivät vanhene. Lintu Sinisessä on jotain, mikä elää ajasta ja kulttuurista toiseen. Siinä on sadun lumoa, jota tarvitaan myös tänä päivänä. Hyvä voittaa pahan ja sen kokemuksen kannustamana jaksetaan eteenpäin. Ja miten hyvän eteen pitää jaksaa tehdä töitä ja kamppailla”, Kirkkopelto summaa.

Englanninkielinen The Blue Bird ilmestyy helmikuun lopulla.

Katri Kirkkopelto (Zacharias Topelius): Lintu Sininen
ISBN 978-952-354-031-6
32 s. | Kl L85.22

Lintu Sininen -levy Sävellys Jonne Valtonen. Vaasan kaupunginorkesterin solisteina sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian. Orkesteria johtaa ylikapellimestari James Lowe. Levy on taiteilijoiden omakustantama ja tuottama. Sävellyksen tilausta ja äänitteen tuottamista ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Madetoja-säätiö. Osa rahoituksesta on peräisin Lasten Klasari ry:n toteuttamasta joukkorahoituskampanjasta.

Katri Kirkkopelto on lastenkirjailija ja kuvittaja, jonka kirjoja on käännetty useille kielille. Hänet tunnetaan muun muassa Molli ja Piki -kirjoista ja hahmoista. Kirkkopelto on ollut kahdesti lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana ja Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt hänelle Kylli Koski -palkinnon ansiokkaista lastenkirjakuvituksista.

Jonne Valtonen on säveltäjä, jonka musiikkia ovat esittäneet mm. Lontoon sinfoniaorkesteri, Tokion filharmoninen orkesteri, San Franciscon sinfoniaorkesteri, Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri, Aucklandin filharmoninen orkesteri sekä Tampere Filharmonia. Valtonen on voittanut useita orkesteri- ja elektroniikkamusiikin palkintoja ja hän sai vuonna 2017 Pirkanmaan taidepalkinnon.

Sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian ovat viime vuosina erikoistuneet suomalaiseen taidemusiikkiin. He ovat tehneet klassista ja erityisesti Jean Sibeliuksen musiikkia tunnetuksi myös koulukonserteillaan: vuoteen 2017 mennessä heidän konserteissaan oli ollut jo puoli miljoonaa lasta ja nuorta.

Kirkkopellon, Makkosen ja Azezianin yhteistyö muistetaan Soiva metsä – Jean Sibeliuksen matkassa -kuvakirjasta ja levystä, jotka julkaistiin vuonna 2015. Soiva metsä -levy ylitti platinalevyrajan eli 20 000 kappaleen myynnin ensimmäisenä suomalaisena kamarimusiikkilevynä.